Kuukauden kuva(t) 2014

Tämän kuvan otin tänä aamuna. Eli teknisesti 13. päivä ei vielä ollut lunta, mutta koska olin yhdeksästä aamulla kahdeksaan illalla menossa, en ehtinyt ottaa kuvaa. Tämä siis 14. päivän puolelta. Pieni huijaus sallittakoon.

Kun kissa on poissa, hiiret syövät tomaattia

Taas oli tomaattiaika, kun Matti suuntasi tämän viikon alussa Saksaan. Alkuviikon päivällisinä söin tomaattikeittoa, joka kuuluu opiskeluajan klassikkoruokiin. Tilasin sitä aina Järvenpään Rossossa, kun kävimme muunmuassa L:n kanssa siellä syömässä lounasta. Annos maksoi muistaakseni alle 5 euroa.

Nyt tuoreet tomaatit alkavat jo kärsiä valon puutteesta ja ovat mauttomia, mutta onneksi Italiassa on säilötty aurinkoisen kesän satoa purkkeihin. Ja siis nimenomaan Italiassa. Olen tietyn merkin vannoutunut kannattaja, koska säilyketomaateissa laadulla on väliä. Oma suosikkini on sama kuin Henri Alénin ja vaikka kaikissa muissa trendeissä laahaan perässä, olin tässä edelläkävijänä jo vuonna 2013.

Resepti kuuluu kategoriaan puoli tuntia (laitanko enää muunlaisia ruokia?) ja sitä kannattaa nauttia hyvän leivän kanssa. Rossossa keittoon tuli myös krutonkeja, mutta leipä keittolautasen vierellä korvannee krutongit.

5 valkosipulin kynttä
1 sipuli
2 prk tomaattimurskaa
suolaa&pippuria
120 g smetanaa (tai n. 1 dl ruokakermaa)
basilikaa
mozzarellaa

1. Pilko valkosipuli ja sipuli. Palojen ei tarvitse olla mitenkään erityisen pieniä, koska keitto soseutetaan lopuksi.
2. Kuullota sipulit keittokattilassa niin, että ne saavat vähän väriä.
3. Lisää tomaattimurska. Huljauta pieni määrä vettä purkeissa saadaksesi ne tyhjiksi ja laimentaaksesi keittoa hiukan. Anna kiehua hiljalleen n. 20 minuuttia.
4. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää samalla sekaan smetana (tai ruokakerma).
5. Revi basilikan lehtiä ja mozzarellaa keittoon juuri ennen tarjoilua. Jos basilikaa ei ole saatavilla (tai se on nuhjuista, kuten minulle kaupassa kävi), voit lisätä keittoon teon alkuvaiheessa kuivattua oreganoa.

Viisi väriä: violetti ja oranssi

Jos viime viikon sisustusvärinä oli valkoinen, jota en käytä pukeutumisessa lainkaan, on tällä viikolla vuorossa pukeutumisessani suosimani värit. Vaikka en kovin montaa oranssia (lasken tähän myös vahvan keltaisen mukaan) vaatekappaletta tällä hetkellä omista, tiedän värin sopivan minulle hyvin. Violetteja on sitten tullut hankittua senkin edestä. Vaatekaapin (jota meillä ei siis ole, vaatesäilytystilaratkaisun...) lisäksi näitä värejä löytyy kodistamme erityisesti olohuoneesta ja kuistilta.

Käyttökengät

Kun muutin maalle, minulla ei ollut yhtään käytännöllisiä, ulkona rymyämiseen tarkoitettuja kenkiä. Viime vuonna sain hankittua ensimmäiset talvikäyttöön passelit tapaukset. Eccon kengät olivat melko hintavat, mutta ovat osoittautuneet hyviksi kovemmillakin pakkaskeleillä. Eivät ne kuitenkaan liian kuumat ole tälläkään säällä. Kun pitää raajat ja pään lämpiminä kunnon kengillä, pipolla ja rukkasilla, voi kulkea ohuemmassakin takissa mielihyvin. Kengät ovat olleet pari viimeistä viikkoa kovalla käytöllä kurakelin pehmentämällä hiekkatiellä (kuten kuvasta näkyy).

Arjen pelastus

Arkiruoka on aina toisinaan vähän pakkopullaa. Ei oikein jaksaisi laittaa kunnon ruokaa ja toisaalta ei myöskään keksi mitä tekisi. Lisäksi ainakin olen itse niin nälkäinen yliopistolta tullessa, että ruuanlaittoon ei mielellään saisi kulua kovin kauan aikaa.

Arki-iltojen ruuanlaiton pelastajani on kuskus. Vesi kiehumaan, suolaa ja kuskusryynit sekaan ja kattila liedeltä. Muutamassa minuutissa kuskus turpoaa kypsäksi ja on syöntivalmista. Tämäkin on yksi niistä ruuista, joiden valmistukseen kuluu korkeintaan puoli tuntia.

ps. kannattaa ostaa täysjyväversiota, se maistuu paremmalta.

Välimerellinen kuskus seuraavallekin päivälle

240 g kanafileitä
juoksevaa hunajaa
suolaa
3 dl vettä
1,5 dl kuskusia
oliiviöljyä
2 tomaattia
1/2 kurkkua
100 g fetaa
kourallinen persiljaa
sitruunamehua
(oliiveja)

1. Leikkaa kanafileet suikaleiksi tai käytä valmiita suikaleita. Paista suikaleet pannulla lähes kypsiksi. Lisää suola ja juoksevaa hunajaa suikaleiden päälle ja kääntele, kunnes kanat ovat kypsiä ja hunaja on ottanut väriä. Laita vesi kiehumaan.
2. Kun vesi kiehuu, ota kattila liedeltä, lisää kuskus ja suola ja anna turvota. Lisää lopuksi oliiviöljyä ja sekoita kuskus haarukalla.
3. Pilko kasvikset ja persilja.
4. Sekoita kaikki ainekset yhteen, kun kana ja kuskus ovat hiukan jäähtyneet. Mausta persiljalla ja sitruunamehulla.

Alkutalven tulva

Tavallisesti täällä Pohjanmaalla tulvii keväisin. Sinä aikana, kun olen täällä asunut on tulvat yllättänyt myös syksyllä muutamankin kerran.

Sunnuntai-iltana alkoi sataa ja sadetta jatkui enemmän ja vähemmän tauotta tiistaiyöhön saakka, jolloin  pakastui. Tänään torstai-aamuna kävelin saman lenkin kuin lauantaina. Maisema tosin oli paikkapaikoin eri, koska erään luoman tulva-alue oli muuttunut ruohokentästä lammeksi.

Ennen

Jälkeen

Viisi väriä: valkoinen

Sisustusblogeissa on kiertänyt haaste, jossa tarkoituksena on kuvata oman kodin värejä. Totesin, että aihe olisi täydellinen keskiviikko-mitä-tahansa-päivä-postaus, viiteen viikkoon en joutuisi itse kehittämään aihetta. Valitettavasti tunnen lisäkseni yhden ainoan bloggarin, joten kukaan ei tietenkään haastaisi minua juttuun mukaan. Onneksi täällä oli kollektiivinen haaste. Katsotaan muistanko noudattaa tätä ollenkaan.

Ekalle viikolle itseoikeutetusti valkoinen. Pidän valkoisesta sisustuksessa, se raikastaa muita värejä ja tuo valoisuutta. Kokovalkoisessa en voisi elää ja en taida omistaa kuin yhden valkoisen vaatteen (, jota en koskaan käytä), mutta huonekaluissa se on mielestäni yksi parhaimmista väreistä. Lisäksi pidän eri valkoisen sävyjen yhdistämisestä keskenään. Ja se sopii myös ulos!