Pienenä tyttönä asuessani Tanhuniityssä poimimme kevättalvella innoissamme jääpuikkoja imeskelläksemme niitä. Vaikka niiden epähygieenisyydestä varoiteltiin, olivat ne niin vastustamattomia roikkuessaan räystäistä, että pakko oli popsaista muutama välipalaksi. Muistan vieläkin miltä tuntuu lohkaista hampailla pala oikein paksusta jääpuikosta. Lisäksi ainakin tytöt leikkivät niiden olevan meikkivälineitä ja niitä siveltiinkin pitkin kasvoja milloin huulipunana ja milloin luomivärinä.
Autotallimme ränniin on ilmaantunut pullea jääpuikko ja oikeastaan huomasin sen vasta tänään. Samalla tajusin, etten ole pitkään aikaan nähnyt todellista jääpuikkojen rivistöä. Lapsuudessani Tanhuniityn ulkovarastojen katoissa ei ollut rännejä, joten vesi pääsi valumaan aaltoilevalta katolta upeaksi riviksi ihania jääpuikkoja. Nykyään taloissa on rännit ja jääpuikot näyttävät jäävän räystään ja rännin väliin pikkuisiksi nysiksi.
Rännit ovat varmasti talon elinkaaren kannalta hyvä asia, mutta kollektiivisen jääpuikon-imeskely-kokemuksen kannalta huono. Jos siis voit valita, jätä jääpuikoille sija tässä rännien maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti