keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Vekotin

En perinteisesti ole mikään välineurheilija. Siis puutarha- (tai missään) mielessä. Uskon tämän saaneen alkunsa lapsuudessani, kun olemme mökillä olleet ties missä lapsityövoimatalkoissa. Saunan perustusten alla olevat kivet vieritettiin rinnettä pitkin alas ihan vaan lapion avustuksella ja valtavat risukasat siirrettiin paikasta A paikkaan B käsin.

Kun muutin Ilmajoelle oli autuaan tietämätön koneiden ja erilaisten vekottimien mahdollisuuksista. Lapioin tyytyväisenä ison multakasan noin parinkymmenen neliön penkkiin ihan itse käsin, kun Matti unohti kertoa, että sen voi tehdä myös koneella.

Pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtää koneiden ja vekottimien päälle. Silti olin skeptinen, kun voikukkarautaa ostaessani näin tämän:


Se on rikkaruohon kitkijä, jonka avulla kitkemisen pitäisi sujua selkä suorana ja kädet mullattomina. "Onkohan tuo mistään kotoisin?" ajattelin heti. Mutta sitä oli kuulemme kehuttu. Autontakapenkille siis ja testiin.

Ja huhhei, vihaan kitkemistä, mutta tämän vekottimen kanssa kitkin ihan iloisena puolet tuijapenkistämme!

Se toimii erityisesti yksijuuristen tai tiheän juurituppaan omaavien rikkaruohojen kanssa, juolavehnä ja muut juuristonsa levittävät kannattaa edelleen kitkeä käsin. Laite laitetaan maahan kallistaen poispäin itsestä, jalalla painetaan poljinta ja nostetaan rauta maasta. Rikkaruohon saa irrotettua painamalla varren liukuvaa osaa alaspäin. Todella nopeaa ja tehokasta. Työasentokin on huomattavasti mukavampi kuin epämääräinen kykkiminen, polvillaan olo ja kumartelu.


2 kommenttia:

  1. Toimiskohan tuo myös niittyleinikkeihin? Pelittääkö pienissä rikkaruohon aluissa? Aila

    VastaaPoista
  2. Mulla toimi niittyleinikeihin hyvin. Isompiin rikkaruohoihin ei oikein toimi, mutt alkuja saa melko hyvin nyhdettyä tuollakin. Myös huomasin, että paksumman katekerroksen kohdalla oli haastava saada laite tarpeeksi syvälle. Paljaalla mullalla se onnistuu parhaiten.

    VastaaPoista