Viikonlopun aikana kaikki muuttui pakkasen kiristyessä ja haitulalumen sataessa maahan. Kuulin jo ensimmäiset narinat liian kylmästä ilmasta.
Ajaessani kotiin aurinko laski metsän rajassa ja kimmelsi suoraan silmiin. Luulin kaipaavani juuri sitä, kunnes tulin kotiin ja poltin pihalla tupakan.
Sininen hämärä hiipi pellon ylle ja lumi narskui jalkojen alla kipittäessäni postilaatikolle.
En ollutkaan ikävöinyt eniten täydellisen aurinkoista talvi-ilmaa, vaan hiukan melankolisempaa hailakan sinisenä hohtavaa maisemaa. Pelto, taivas ja tie olivat kaikki samaa sävyä ja huikaisevan kauniita.
Tämä kuva on todella ihana, täydellinen sininen hetki <3 Juuri tuota olen odottanut tämän kuran keskellä.
VastaaPoista