Sain kesätyöpaikan! Matin kaveri Anu Kuivaniemi oli Facebookissa kysellyt kakunleipoja-ihmisiä Lauroselan talomuseon kahvilaan ja viime viikolla kävin koeleipomassa juustokakun ja raparperipiirakkaa siellä. Anu veti myös viime kesänä kahvila- ja museokauppatoimintaa Laurosella.
Miljööhän on mitä ihastuttavin kesätyölle. Laurosela on kaksifooninkinen (kerroksinen) vanha maalaistalo Ilmajoen keskustassa. Sinne on tehty puutarha, jossa on erilaisia perinne- ja hyötykasveja. Sieltä kahvilaan tulevat nyt raparperit, myöhemmin mansikat ja viinimarjat. Juhannusruusut ja unikot hehkuvat täydessä kukassa talon nurkalla.
Olin torstai-iltana leipomassa ensimmäistä kertaa siellä virallisesti ja tilanne oli jännittävä. Ei suinkaan leipomisen vuoksi, vaan muista syistä. Laittaessani uunin päälle en huomannut sen pohjassa olevan likaa ja uunin kärtsäys sai aikaiseksi palohälytyksen. Palokellot soivat myös ulkona ja ihmetteleviä ohikulkijoita riitti. Paikalle tuli melko paljon palomiehiä, jotka tuulettivat talon. Onneksi enää ei hävetä niin paljon kuin teininä, muuten olisin sulanut noloudesta.
Leipominen siis venyi melko myöhälle ja jäin yksin kahvilaan. Olen lukenut viime aikoina jostakin syystä melko paljon maagista realismia, kuten Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo-kirjan. Lisäksi kesä sai minut lainaamaan kirjastosta Osuuskumman julkaiseman Ruumiittomat - suomalaisia aavenovelleja. Kun siis Lauroselan talomuseo hiljeni ja yläkerrasta kuului vanhan talon narinoita ja hurinoita, hiipi selkäpiitä pitkin väristyksiä ja nurkissa tuntui häilähtelevän varjoja. Älkää siis vaan kukaan kertoko, jos siellä kummittelee!
Paljon onnea kesätyöpaikasta!
VastaaPoistaEhkä jo tiesit, tai olet kuullut; tytön huoneen valkoinen kalusto, on meidän isänisänäidin peruja. Ojanperän mumma sinne lahjoittanut kun anopin muisto ahdisti liikaa (kuulemma).
Kummitusjuttuja en paikasta tiedä, mutta jos sellaisia olis, niin ehkä vois ajatella että siellä on myös sukua auttamassa.
Hellu
Hei - mahtavaa! Täytyypä piipahtaa herkuttelemassa.
VastaaPoistaKuulin tuosta kalustosta teidän äidiltä, lupasin mennä sitä kattomaan (jos uskaltaudun sinne yläkertaan). Mä toivon, että ne kummitukset on kilttejä, jos niitä on. Ehkä joku esiäiti voisi tulla auttamaan leipomusten onnistumisessa :)
VastaaPoista