Olimme sunnuntaista tiistaihin Helsingissä ja päätimme käydä kivasti syömässä. Sunnuntai-iltana monet ravintolat ovat kiinni, mutta onneksi Gaijin tekee poikkeuksen. Jotta homma olisi edes jotakuinkin kannattavaa, ei alacarte-lista kuitenkaan ole voimassa ja ravintolassa voi tilata vain kolmen ruokalajin sunday menun tai kuuden ruokalajin sunday tasting menun. Toisaalta tämä ei meitä haitannut, olemme varsinaisia tasting menu-faneja.
Kuten nämä Helsingin ravintolaskenen kultakaksikon ravintolat, myös Gaijin tarjoaa hyviä drinkkejä. Matti maisteli alkuun kurkusta ja viskistä tehtyä raikasta juomaa, mutta keskittyi myöhemmin oluisiin. Minä taas sain verigreipin ja sitruunaruohon makuisen virginjuoman ja karpalosta ja rosepippurista tehdyn version, joka passasi älyttömän hyvin liharuokien kanssa.
Gaijin on tyyliltään aasialainen ja viimeksi siellä syödessämme saimme melko kala- ja äyriäispainotteisen kokonaisuuden syödäksemme. Nyt menu kuitenkin koostui pääasiassa erilaisista liharuuista ja oli huomattavasti talvisempi (ja täyttävämpi) kuin viimeksi. Menuun sai lisämaksusta muutamia erikoisuuksia. Maailman parhaaksikin arvosteltua kobe-nautaa oli tarjolla paistetun paksoin ja liemen kanssa ja jälkiruuan sai yhden sijasta tilata kolmena pienenä annoksena. Tartuimme näihin tarjouksiin.
Menu koostui muun muassa porsaan ribseistä, paahdetusta lohesta dashin ja kukkakaalin kanssa, siitakesienidimsumeista ja haudutetusta (tavallisesta) naudanlihasta fenkolin kanssa. Olen mieltänyt fenkolin kalan kaveriksi, mutta se toimi itseasiassa paremmin vahvanmakuisen naudan ja szechuanpippurin kanssa. Kobe-nauta erillisenä annoksena oli kirjaimellisesti suussa sulavaa. Se ei kuitenkaan noussut menun tähdeksi. Parhaat annokset löytyivät ekana ja vikana.
Ensimmäinen ruoka oli rapeaksi paahdettua possunkylkeä, majoneesia (Matilla kimchi, minulla tokarashi) ja pikkelöityä kurkkua pehmeän, höyrytetyn leivän sisällä. Leivän päälle oli ripoteltu seesaminsiemeniä ja jonkilaista mustaa suolaa. Niin yksinkertaista ja niin hyvää. Jos menu olisi koostunut pelkistä leivistä, olisin ollut tyytyväinen... No, en ehkä täysin, koska jälkkäri oli yksi kauneimmista minkä olen nähnyt ja ei se maussaankaan pahasti pettänyt. Lautaselta löytyi yuzu-valkosuklaamoussea ja hibiscussorbettia, tummasuklaamoussea kera omenayuzusorbetin ja vaniljamoussea aprikoosisorbetin kanssa. Tuhdin aterian jälkeen minun suuhuni sopi parhaiten aprikoosi.
Vaikka Gaijin on suosittu, saimme pöydän samana iltana (huom! naisten päivä) klo 20, tosin baarin puolelta. Siellä pöytä oli matala ja istuimme sohvalla. Se ei jäykillä vaatteille ole kovin mukavaa, joten Matti kävikin nopeasti hotellilla vaihtamassa kauluspaidan rennompaan collegeen ja viivytys kävi keittiölle aivan hyvin. Mukavan epämuodollisen tunnelman loi myös se, että salihenkilökunta istahti aina sohvalle viereeni selittäessään annoksista. Näin heidän kanssaan tuli keskusteltua raaka-aineista ja ruuasta paljon tavallista enemmän. Päädyn siis suosittamaan ravintolaa itsessään ja erityisesti baarin puolella istumista, vaikka pöytäpöytiä olisikin vapaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti