Mieleni alkoi pikku hiljaa muuttua, kun luin yliopiston tentteihin sähkökirjoista. Totesin niiden olevan huomattavasti kätevämpiä ja helpommin saatavia kuin perinteiset kirjat. Matti yritti houkuttaa minua hankkimaan myös muita kirjoja sähköisinä, mutta totesin, että rakkauteni lukea kirjoja sängyssä iltaisin ei kohtaa Ipadin kanssa. Nukahdan usein kirja kädessä, enkä halunnut uhrata laitetta siihen, että kierähdän sen päälle nukkumaan.
Nyt lähdimme reissuun mukanamme vauva, vaunut, matkalaukku, vauvan laukku, hoitolaukku ja kaksi käsilaukkua. Halusin minimoida niiden painon, joten kirjat olivat ensimmäinen uhraus. Tiesin ottavani tabletin mukaan, joten latasin Elisa kirjasta yhden kirjan sinne luettavaksi.
Luin kirjan, latasin toisen, kolmannen, neljännen... Osittain tämä johtui siitä, että kirja oli superhyvä (Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin, osa 1. Rakkaus) ja minun oli saatava lukea samoin tein kaikki muutkin osat. Asiaa auttoi myös, että sinivalon sai käännettyä lämpimään sävyyn, jotta se ei häiritse yöunta. Yöunta häiritsi ainoastaan se, että kirja piti saada loppuun.
Käännyin siis e-kirjan kannattajaksi, vaikkakin pidän perinteisestä kirjasta esineenä. Mutta reissuilla ja jos haluan ehdottomasti heti lukea tietyn kirjan, on e-kirja hyvä. Rakkaimpia teoksia en e-kirjana ostaisi, mutta kertakulutuskirjat sopivat luettavaksi padilla mainiosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti