Joskus se menee niin, ihan vahingossa.
Matti pyysi minua ja Veetä mukaan viemään viljakärryjä puidulle pellolle.
Vee Manducaan ja menoksi.
Olin aiemmin päivällä ollut Veen kanssa kerhossa ja vaatteeni olivat siltä reissulta, joten lähtiessämme iskin kumisaappaat jalkaan ja huivin kaulaan.
Pihalla tajusin, että oho!
Enkö vaan näytäkin siltä, että olen hakemassa
pellolta olkia johonkin jännittävään, uuteen fuusiohimmeliin, jota askartelen syksyn
pimentyvänä iltana juoden itsekuivattamaani ruusunmarjateetä?
IHANA KUVA! Haliterveisin Toispuoljokinen
VastaaPoistaJoo, ihan Strömsö!
VastaaPoistaP