maanantai 14. syyskuuta 2015

Maisemointia

Kun kesän alussa teimme tuija-aidan, siistimme myös ojan reunusta. Tai siis oikeammin kaivinkonekuski siisti sen ja repi näsiät ja muut epämääräiset puskanalut juurinen pois ojasta ja Matti levitti kivet rinteeseen. Minulle jäi siis suunnittelu-urakka.

Koska oja on ollut näsiän, haavan ja erinäisten rikkaruohojen valtaama, päätin istuttaa siihen nopeasti kasvavia ja leviäviä kukkia, jotta edellämainitut kasvustovat eivät ehdi vallata koko alaa. Perennoja en ojan reunalle halunnut laittaa, sillä en todellakaan ajatellut kyykkiä siellä kitkemässä rikkaruohoja. Kesäkukat rehahtavat isoiksi ja peittäviksi nopeammin kuin perennat, joten valikoin sellaisia kasveja, jotka ovat yksivuotisia, siemenestä kasvatettavia ja leviäviä kukkia.

Kukiksi tulivat ruiskukka ja malva. Malvojen oli ajatus olla valkoisia ja ruiskukkien vaaleanpunaisia ja valkoisia. Kappas kummaa, ojan rinne on nyt täynnä vaaleanpunaisia malvoja ja sinisiä ruiskukkia. Muutama valkoinen malva pilkistää ruiskukkien välistä ja hyvällä tahdolla tarkasteltuna osa ruiskukista on melkein valkoisia vaaleansinisyydessään. Mutta ne rehahtivat oikein kunnolla kasvuun nyt loppukesästä (alkusyksystä), väristä viis!

Kokeilu onnistui kokonaisuudessaan siis melko hyvin. Vielä ojan alareuna kasvaa leinikkiä ja vasemman puoleinen sivu rikkaruohoa. Katsotaan nyt, miten kukkien siemenet talvehtivat. Aion kuitenkin sirotella varmuuden vuoksi samoja siemeniä myös ensi keväänä. Kuvat ovat kesäkuun puolessavälistä ja syyskuun alusta.



2 kommenttia:

  1. Kylläpäs onkin erinäköistä! Ruiskaunokit on yksiä lempikukkiani, niitä oli mulla vihkikimpussakin.

    VastaaPoista
  2. Ilmeisesti ne ovat olleet ilmeisesti suosittuja hääkukkia aikoinansa. Mä olen vasta nyt oppinut pitämään niistä, niitä ei nimittäin äiti tai mummot tai muut kasvattaneet ollenkaan.

    VastaaPoista