Ei näin

Kävimme Matin kanssa nimeltä mainitsemattomassa ketjuravintolassa Seinäjoella, joka tarjoaa erään keski-Euroopan maan, jossa juuri kävimme, ruokaa. Onneksi reissu oli vain sellainen ajoin-järvenpäästä-kotiin-kaappi-tyhjä-jotakin-ruokaa, muuten olisi saattanut harmittaa.

Alkuruoka oli aivan jees, tosin sen haastavuusaste oli kokille lähinnä asettaa asiat lautaselle. Pääruoka olikin sitten jotain muuta. Se markkinoitiin nimellä, joka kuului jotakuinkin "paahdettu briossi, kanan rintafilee, bearnaise-kastiketta ja salaattia." Ja se se olikin. Ei muuta, paitsi pari hassua kurkunpalaa salaatin joukossa. Eikä siinä mitään, joskus yksinkertainen on parasta. Nyt ei ollut.

Bearnaise-kastike, jonka piti tuoda koko annokseen maku, oli pahaa. Mielestäni siinä oleva voi maistui eltaantuneelta tai vähintäänkin sellaiselta, että se oli jääkaapissa napannut mukaansa muita makuja. Ensimmäistä kertaa elämässäni päätin olla syömättä pahaa ruokaa ja palauttaa annoksen. Siihen ei kuitenkaan tajoutunut mahdollisuutta, koska kukaan ei tullut kysymään maistuuko se.

Kun tarjoilija tuli korjaamaan lautasia, näki hän annoksen, josta oli syöty salaatti. Hän myös varmasti näki, etten näytä ihmiseltä, joka syö annoksesta vain salaatin ja närpii vähän kanaa. Silti minä jouduin aloittamaan aiheesta miksi ruoka ei maistunut. Kerroin, että kastike ei ollut hyvää, koska mielestäni se ei ollut kunnossa. Tarjoilija vei annoksen keittiöön ja tuli kertomaan sen jälkeen, että kaikki muut asiakkaat ovat syöneet sitä ja kukaan ei ole valittanut. Eikä tässä vielä kaikki, tarjoilija palasi samaan asiaan kun toi laskun pöytään. "Voi harmi sen kastikkeen kanssa, mutta ei siitä kukaan ole kyllä valittanut vaikka sitä on meidän lohessa, pihvissä ja siinä kanassa."

Mikä meni siis pieleen? Tarjoilija jätti minulle tasan kaksi vaihtoehtoa. 1) myöntää, että olen väärässä (vaikka olen maksava asiakas, joka ei syönyt ruokaansa) 2) alkaa ilkeäksi snobbailijaksi tyyliin "Kuule, tulin juuri Pariisista ja söin siellä Michelin tähditetyissä ravintoloissa ja voin kertoa, että bearnaise-kastikkeen ei kuulu maistua tuolta."

Tarjoilija ei myöskään tuonut esiin, että hän itse tai kokki olisi maistanut kyseistä kastiketta tai tarkistanut voita, jota siihen oli käytetty. Minulle on ihan sama, jos muut haluavat syödä huonosti tehtyä ruokaa, minä en halua. Jos se olisi ravintola-alan ammattilaisen mielestä ollut hyvää, niin fine. Toiset asiakkaat eivät kuitenkaan ole mielestäni auktoriteetti, joiden pitäisi tietää miltä ruuan tulisi maistua.

Olen tottunut sellaiseen käytäntöön, että jos on pienikin mahdollisuus, että ravintola on mokannut, se korvataan. Tarjoilija ei koskaan tarjonnut edes kahvikuppia korvaukseksi ja kyllä, maksoimme ruuasta täyden hinnan.

Olen yrittänyt kasvaa ihmiseksi,  joka antaa palautetta, jotta virheen voi korjata. En siis äänestä jaloillani. Tässäkin tapauksessa syömättä jäänyt annos olisi ollut kompensoitavissa pienellä kahvikuppi-hyvityksellä tai edes virheen myöntämisellä. Jäin kuitenkin nyt itse idiootiksi. Ja idiootit äänestävät jaloillaan.