lauantai 24. elokuuta 2013

Asiat, joita en osta...

...ja ostin kumminkin.

Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka hamstraavat tiettyjä tuotteita. He odottavat kuin kuuta nousevaa jonkin asian tuloa markkinoille ja lappaavat sitä sitten ostoskoreihinsa tyytyväisenä täyttääkseen milloin minkäkin kaapin. Minä olen luullut olevani vaihtelunhaluinen ostaja, joka valitsee tarvitsemallaan hetkellä saatavissa olevan tuotteen.

Kuitenkin tarkastellessani ostajuuttani erityisesti kosmetiikan suhteen, huomasin jotakin tapahtuneen sille spontaanille shoppailijalle. Kaikki alkoi Kanebon Sensai 38:sta. Se on ainoa ripsiväri, joka ei valahda silmänympäryksilleni päivän kuluessa. Aloin siis hamstrata sitä.

Tänä keväänä säilömisvimmani ulottui silmistä kainaloihin. Minulla on aina ollut hankalat kainalot deodorantin suhteen, saan ihottumaan lähes kaikista niistä. Tavallisesti olen käyttänyt Erisanin dödöä, mutta se ei valitettavasti kaikista hikisimpinä päivinä kestä iltaan asti.

Interraililla ollessamme Erisan pääsi loppumaan ja nappasin Reimsissä ollessamme apteekista kuvassa olevan Biothermin dödön. Ja se oli hyvä ostos se. Deodorantti kestää iltaan saakka hyvän tuoksuisena, eikä ärsytä kainaloita. Reimsissä dödö maksoi 6,9 € ja Suomessa tilatessani tarjouksessa (!) kympin (!) enemmän. Yhtä kaikki, ostin sitä neljä purkkia, koska ovh on n. 25 €(!!!).

Lempituoksuni on vuodesta toiseen hiukan muuttuva Burberry Summer, joka on jo neljänä kesänä tuoksunut vienosti ympärilläni. Tänä vuonna en sitä kuitenkaan ostanut tarpeeksi ajoissa ja kysellessäni sitä kaupoista, oli se loppunut. Ihana ystävä P kuitenkin oli bongannut kyseistä tuoksua Helsingistä ja hankki sitä kaksi pulloa minulle.

Olen siis säilöjä. Ja pitäydyn tietyissä tuotteissa. Enkä ole kovin rajoja rikkova, vaikka niin luulin. Tarkastellessani eri kesien aurinkolasivalikoimaani, totesin myös sen noudattavan kaavaa, joka on rusehtavan sävyinen ja melko iso.

Huomatessani kaavamaisen makuni ja koska aurinko paistaa nyt työmatkoillani mennen tullen suoraan silmiin, uskalsin astella ensimmäistä kertaa optikolle ostamaan aurinkolaseja. Pettämätön liian- kallis-makuni osui kuvassa oleviin laseihin. Ne olivat kuitenkin puoleen hintaan, mutta silti lopetin ajattelutoiminnan
maksaessani pokat. Ne ovat ihan samanlaiset malliltaan kuin kaikki markettilasini. Erona on vain linssien ja sankojen laatu ja maaginen nelikirjaiminen mainos ohimoilla. Näitä en kuitenkaan aio hamstrata itselleni yhtään enempää.


Näin hymyilee ostaja, joka on tuhlannut päiväpalkkansa liian kalliisiin aurinkolaseihin. Pidätellyn mairesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti