perjantai 30. elokuuta 2013

Kerää koko sarja

Kirjoitin jokin hetki sitten ostoskäyttäytymiseni muutoksesta. Toinen paikka, jossa sen havaitsee, on astiakaappi. Tätä saatetaan myös kutsua aikuistumiseksi.

En ole oikein koskaan tajunnut, miksi astiastoja kerätään. Miksi ei voi aina jotakin ihanaa nähdessään sujauttaa sitä kassan kautta kauppakassiin? Tai odottaa, että jonkun muun astiat tulevat turhiksi ja tarjoutua vastaanottamaan niitä?

Nyt olen alkanut ymmärtää, miksi astiasarjoja kerätään. Jotkut astiat ovat ihanampia kuin toiset. Joidenkin astioiden muoto on seesteinen, rauhallinen ja samalla hyväntuulinen. Niistä on hyvä juoda aamukahvia tai syödä keittoa. Minun ihanat astiani ovat Sarjattomia.




3 kommenttia:

  1. Mä olen taas niitä ihmisiä, jonka kaapeista ei löydy (enää) ainuttakaan ehjää astiasarjaa. Sen sijaan löytyy valtavasti juuri niitä kaikkia "ihania" yksittäisiä astioita, jotka on ollut pakko saada. Oon haalinut kirppareilta ja antanut kodin anopin jäämistölle, joka ei kenellekään muulle kelvannut...

    Ainoastaan tyttären rippijuhliin ostin valtaisat määrät Kultakeramiikan sinisiä astioita. (Ja joihin olen sittemmin totaalisen kyllästynyt.)

    VastaaPoista
  2. Niin, toi kyllästymisaspekti on tässä hommassa vähän vaarallinen asia. Mulla nimittäin on Pentikin Vanilja-kuppeja kaapissa, mutta kun nuo Sarjattomat on tulleet, niin olen unohtanut ne Pentikit totaalisesti. Että siinä mielessä pitää varoa kuinka paljon niitä kerää kaappiin :)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista