Mutta on meillä täällä Pohjolan perukoillakin jotain ihan omaa ihanaa. Tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa kukkivat vaahterat. Kaarevat oksat harmaalla taivaalla ja hehkuvan vihreät, iloisena pursuilevat kukkatertut. Miten kaunista, katsokaa vaikka!
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Löytö!
Olen kaihoillut viime kevättä ja sen kukkaloistoa. Olimme interraililla ja matkustimme kirsikankukkien kukinnan perässä (tosin vahingossa) pitkin Eurooppaa. Näin ensimmäistä kertaa kukkivia mangolioita, jotka seisoivat ylväinä ja eleettöminä. Tuntui, että joku olisi varmoin siveltimen vedoin piirtänyt käkkyräiset oksat huikaisevan sinistä taivasta vasten ja lisännyt sitten pehmikkeeksi vaaleanpunaiset kukat.
Mutta on meillä täällä Pohjolan perukoillakin jotain ihan omaa ihanaa. Tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa kukkivat vaahterat. Kaarevat oksat harmaalla taivaalla ja hehkuvan vihreät, iloisena pursuilevat kukkatertut. Miten kaunista, katsokaa vaikka!
Mutta on meillä täällä Pohjolan perukoillakin jotain ihan omaa ihanaa. Tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa kukkivat vaahterat. Kaarevat oksat harmaalla taivaalla ja hehkuvan vihreät, iloisena pursuilevat kukkatertut. Miten kaunista, katsokaa vaikka!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpas tosiaan kaunis kukinto vaahterassakin. Enpä ole koskaan huomannut. Näin itse muutama viikko sitten Prahassa ensimmäisen kerran magnolian kukkivan ja rakastuin kertaheitolla. Kävin jo katsomassa, että olisiko mitään mahdollisuutta saada se selviämään omalla pihalla ja ilmeisesti se olisi ihan mahdollista jos vaan paikka löytyy. Sen verran puu-hulluja täällä kuitenkin ollaan, että alkaa olla kaikki paikat pienellä pihalla jo varattu. Jos sen jonnekin nurkkaan saisi vielä ahdettua...
VastaaPoistaMeillä voi tuijottaa Lunan huoneen ikkunasta! Kohta raapii oksat taas lasiin. Ja vaahteraa ihmetellessä voi samalla tutustua oravien ihmeelliseen maailmaan :) muutama päivä sitten juuri katseltiin neljän oravan menoa kuusesta toiseen.
VastaaPoistaHuomasin, että täälläkin oli myynnissä vähän sellainen pensasmainen mangolia, ilmeisesti selviää kolmosvyöhykkeelle saakka. Olin jo melkein aikeissa ostaa sen, kunnes tulin järkiini :) mutta ihania ne kyllä on. Ja Jadelle, että meillä ei ole oravia ollenkaan.... pelkkiä pikkulintuja (ja pupuja).
VastaaPoistaPitääpä käydä katsomassa, josko omakin vaahtera ymmärtäisi kukkia. Tosin se ei ymmärrä syysväriäkään vaihtaa, (vaikka juuri sen takia halusin vaahteran pihlajien seuraksi), joten epäilen sen kukintaakin...
VastaaPoista