Mitä tuleman pitää

Olen ollut tänä keväänä melko järkevä ja tehnyt tyhmimpiä pihahommia jo nyt. Niin ei heinäkuun helteessä tarvitse taistella lapion varressa kovinkaan paljon. Olen purkanut pihaltamme yhden penkin miltei kokonaan ja luonut jo hiukan uutta. 

Tämä kuva viiden vuoden kuluttua keväällä täyttyy etualaltaan vaalenapunaisista koristeomenapuun kukista, joiden väriä kertaavat maassa noin metrin korkeudella hehkuvat aniliininpunaiset ja valkoiset angervot. Penkki jatkuu lumipalloheisien muodossa aina syreeniaitaan saakka. Luulen, että terassin puurakenteisiin kietotuu erinäisiä köynnöksiä, kuten köynnösruusu Pohjantähteä ja villiviiniä.

Tässäkin kuvassa kukkii tulevaisuudessa koristeomena vaaleanpunaisena, mutta jo tänä kesänä siinä voi nähdä kerrottujen pionien runsautta vaaleanpunaisena, keltaisena, valkoisena ja tummanpunaisena. Taustalle tekevät nuokkuvat terttunsa syyshortensiat. 

Minä nään sen kaiken jo. Niin näki myös eräs mummo, joka kulki pihamme ohi koiran kanssa ihastellen. Mummo oli selkeästi samaa lajia kuin itse olen. Haaveilija.