Messut olivat isot. Kiersimme kolmisen tuntia eri taloissa (taattu messuähky), vaikka olin jo etukäteen katsonut sopivat kohteet Deco-lehden messuliitteestä. Mielestäni sisäänpääsy oli liian kallis (21 e!), mutta pulitimme sen kiltisti, samoin pysänköintimaksun (8 e). Kahdelta hengeltä kustannus oli siis 50 e. Valitettavasti anti ei ollut myöskään hinnan väärti.
Ajattelin ensisijaisesti hakea sisustusideoita, mutta juuri messujen jälkeen ainoa idea, joka oli tarttunut päähäni oli keittiön laatoituksen keskelle upotettu valaisinnauha (ensimmäinen kuva). Matille mieleen oli jäänyt Marshall-vahvistimesta tehty jääkaappi. Eli ei mitään kovin oivaltavaa. Trendinä tuntuivat olevan harmaan eri sävyt ja niiden kanssa kirkkaat tehostevärit. Melko modernia ja pelkistettyä linjaa oli suosittu kaikkialla. Muutamassa talossa modernin sekaan oli istutettu vanhoja kalusteita (tai vanhan näköisiä).
Ulkoapäin talot näyttivät joko moderneilta tai 70-lukulaisilta. Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Tanhuniityssä, joka on rakennettu 70-luvun jälkeen ja asuntomessuilla ensimmäinen fiilis oli astella lapsuudesta tuttuun maisemaan. Samaa punaista, kauniisti sanottuna sinapinruskeaa, harmaata ja valkoista. Pihoilla oli jämptit laatoitukset ja nurmikkoalueet. Istutukset olivat kestäviä, mutteivät kovin kukkeita.
Keskityimme katselemaan ennemminki rakenteita ja kiintokalusteita. Saunat olivat kivoja. Niissä useassa oli uudenlaisia lauderatkaisuja ja suosittua oli kiukaan ympärille asetellut lauteet. Monessa kohteessa oli vielä erillinen pihasauna, josta pääsi terassille vilvoittelemaan. Kahdessa talossa oli myös atriumpiha, joka muodostui kantikkaan U-mallisen talon keskelle. Niistä pidin. Ratkaisu tuntui ylelliseltä ja näppärältä. Aloimmekin jo pohtia, saisiko Ronnalaan atriumpihan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti